Kuusimetsällä

Tunnelmia ihanasta Halsuan metsästä... Kävimme eilen mieheni, isäni, äitini ja Frodo-koiran kanssa metsäretkellä. Haimme pikkukuusia koristamaan terassia jouluvalojen laittoa varten. Katselimme myös joulukuusia ja panimme merkille muutaman hyvän vaihtoehdon. Ihana tuoksu kuusimetsässä ja eväät maistuivat:)

Tonttu oli ohikulkiessaan tiputtanut naavaparran oksalle

Metsäisiin ja jouluntuoksuisiin tunnelmiin
Miia

Enkelikellon metsästys

Aamulla herätessäni muistin, että olin viime yönä nähnyt unta enkelikellosta. Unessa olin jossain kaupassa, jossa myytiin hopean värisiä enkelikelloja, en kuitenkaan ostanut sellaista. Luulen, että olin unessani miettinyt, että haluan edelleen löytää jostain vanhan enkelikellon.

Viime joulun ennen menetin huutonetin huudossa upean vanhan enkelikellon, joka oli kaiken lisäksi vedettävä eli alaosassa oli soittorasia, joka soitti jotain joululaulua. Harmittaa vieläkin kun muistelen tuota. Jotkut huudot jäävät mieleen...

Uni muistutti minua, että täytyy alkaa taas etsimään vanhaa enkelikelloa, ihan sellaista tavallista. Nuo uudet tahtovat olla niin hataria.
Enkelikello ja sen hiljainen kilinä kuuluvat ehdottomasti minun jouluuni, on kuulunut lapsuudesta asti.

Enkelikellon kilinää odotellessa
Miia

Tähtitaivaan nään mä iltaan tummuneen
hiljaisuuden kuulen alkaneen
Tarttuu lumi asfalttiin ja katuun autioon
jää kiireet, taas aattoilta on

Kädessäin mä kannan neljää pientä kynttilää
jokaisen mä tahdon itse sytyttää
yllä niiden kultaisina kimmeltää
nuo enkelit, käy kello pyörimään

Joulun rauhaa soittaa saavat kellot enkelten
joulun rauhaa julistaa tuo ääni tiukujen
palaan taas mä muistoissani aikaan lapsuuden
joulun sanomaa soi kello enkelten

Lapselleni sitten joskus aikanaan
kun hän kanssain kuusta koristaa
näyttää tahdon kuinka kellon tuon voi rakentaa
saan lapsuuttain mä elää uudestaan

Kädessänsä kantaa neljää pientä kynttilää
jokaisen hän tahtoo kanssain sytyttää
yllä niiden kultaisina kimmeltää
nuo enkelit, käy kello pyörimään...
(Eija Kantola)

Marraskuuksi vaihtuu

Marraskuu on täällä. Joulu lähestyy ja joulun odotus tiivistyy kutkuttavakasi tunnelmaksi. Tässä kuussa tapahtuu jo paljon jouluisia juttuja. Joulun odotus on siis virallisesti alkanut:) Kaipaan jo joulun tuoksuja ja odotan mm. hyasintteja ilmestyväksi kukkakauppaan. Siellä voi sitten käydä nuuhkimassa ensialkuun ja joulukuun puolella ostan vasta ensimmäisen hyasintin.

Mistä joulun tunnistaa?
Tuoksuvasta hyasintista ainakin.
ken omaa aikaa, istuttaa itse sipulitkin -
vaikkapa hyasinttilasissa.
Kauniita laseja kannattaa
katsastella kirpputoreilta.
Kukkia voi myös leikata koristeiksi.
Luonnonnaruun solmitut pikkuiset
hyasintinkukat ihastuttavat
joulupaketeissa.
Mikäli ostat hyasintin kaupasta,
valitse sellainen, joka on vasta nupuilla.
Kastele varovasti ja kanna kukka
viileään yöksi.
Herkkänenäinenkin löytää
tuoksuvien kaunotarten
joukosta omansa. Tarkista tuoksun voimakkuus
etiketistä.
(Maalaisunelmmia 2009)

Joulun tuoksuja odotellen
Miia

Kuusikortti

Olen suunnitellut tämän vuoden joulukortit ja pakettikortit, tarvikkeetkin alkaa olla valmiina. Odotan vain sopivaa iltaa ja tunnelmaa; laitan kynttilät palamaan, kuuntelen joululauluja, juon glögiä ja aloitan ihanan joulupuuhastelun. Joulukorttien teko on minulle yksi rakkaimmista jouluaskareista ja niinpä haluankin odottaa juuri sitä oikeaa iltaa kun niitä teen. Ja sen pitää olla nimenomaan ilta tai ainakin hämärää. Taidan olla tonttu:)

Viime vuonna korteissani koreili enkelit, tänä vuonna vuoron saa joulukuusi. Minulla vain on sopiva runo tai laulunpätkä korttiin vielä hakusessa. Mitä joulukuuseen liittyviä runoja tai tekstejä sinulle tulee mieleen, olisin iloinen vinkistä.

Viime vuoden enkelikortteja

Joulukortti-iltaa odotellessa
Miia

Joulun odotus saa alkaa

Pitkän blogitauon, mietinnän, pohdinnan, ilojen ja surujen jälkeen päätin avata blogini uudestaan lukijoille. Paljon on tapahtunut siitä kun viimeksi keväällä kirjoittelin. Rakas kissamme Lumo Uljas katosi kaksi kuukautta sitten, emmekä usko että kissankuonolaisemme enää palaa kotiin. Suuri suru ja ikävä on meillä ja myös Tiikerilija on ollut masennuksissa kun veljeä, kissakaveri Lumoa ei ole enää näkynyt.

On tapahtunut myös iloisia asioita. Suuri elämänmuutos on edessä kun pitkä odotus käy toteen ja pikku pakkasvauva saapuu elämäämme vuodenvaihteen jälkeen.

Odotan kovasti joulua ja nyt aloitankin blogin uudestaan näin ensialuksi joulublogina, katsotaan sitten kuinka käy kun pikkuinen saapuu.









Tervetuloa mukaan Katajakulman joulun odotukseen!

Miia

Hyvää kevättä ja kesän odotusta

Meidän tietokoneemme on sanomassa työsuhteensa irti, se sammuilee milloin lystää. Blogini jää tauolle, kunnes saan koneen kuntoon tai uuden tilalle.

Ihanaa kevättä kaikille lukijoille ja vierailijoille.

t.Miia